Viime viikonloppua vietin kotikotona Lappeenrannassa. Saimme lauantaina idean lähteä nauttimaan kauniista ilmasta luontoon ja pakkaamaan eväät mukaan. Retkikohteeksi valikoitui Hämmäauteensuo, jonne suuntasimme porukalla. Olin käynyt Hämmäuteensuolla viimeeksi vuosia sitten kesällä, joten oli mielenkiintoista lähteä katsomaan, miltä suolla näytti näin keskellä talvea.
Hämmäauteensuo oli kaunis myös näin talvisaikaan ja selkeästi suosittu retkipaikka. Polku laavulle oli tallaantunut selkeänä lumeen. Laavulla olikin vastassa paljon ulkoilijoita. Makkaranpaistajia oli jonoksi asti, joten hetken ihmeteltyämme, päätimme jättää makkarat paistamatta. Juotiin kahvit sekä syötiin pullat hiukan syrjemmässä ja jatkoimme matkaa. Selkeästi monet olivat tulleet vaan laavulle ja laavulta kävelleet nopeinta reittiä takaisin autolle, sillä luontopolku ei ollutkaan laavun jälkeen enää niin selkeästi tallattu. Polku oli kumminkin sen verran tallattu, että suuremmilta rämpimisiltä vältyttiin. Makkarat paistoimme retken jälkeen kotipihassa, jossa ne kyllä maistuivat vähintäänkin yhtä hyvältä, kuin olisivat laavulla maistuneet.
Tämä arkiviikko meneekin taas tiiviisti kouluhommien parissa. Vastapainona iltoihin ja aamuihin mahtuu onneksi Elmon kanssa lenkkeilyä. Lisäksi kävin taas eilen hiihtämässä ja voisi sanoa, että olen ehkä vähän hurahtanut. Tekisi mieli hiihtämään koko ajan. Kroppa ei ole kumminkaan vielä ihan samaa mieltä. Eilisen 10,7 kilometrin hiihtolenkin jäljiltä kroppa on ollut ihan poikki tänään, joten täytyy antaa myös palautumiselle aikaa. Huomaa, ettei ole tullut harrastettua hiihtoa aikoihin, sillä se rasittaa sellaisia kohtia kropasta, mitä ei selkeästi muulloin tule samalla tavalla käytettyä. Suosittelen kokeilemaan ja niin kuin eräs vanhempi herrasmies minulle totesi niin: "voi kun ihmiset tajuaisivat miten hyvää liikuntaa tämä onkaan".
Tsemppiä loppuviikkoon, pian on taas viikonloppu!
Lähetä kommentti