MISTÄ SÄ OOT KOTOISIN?

Pian tulee kaksi vuotta täyteen siitä, kun muutin Lappeenrannasta opiskelujeni perässä Lahteen. Tuntuu ihan hullulta, että tuosta on kulunut pian kaksi kokonaista vuotta. Tuohon asti olin asunut vanhemmillani ja muutin ensimmäistä kertaa omilleni. Muistan elävästi, millainen kutkuttava jännitys tuntui mahan pohjassani, kun jäin ensimmäistä kertaa ihan yksin omaan kotiini. Vaikka tuntuu, että tuo päivä olisi ollut vasta eilen, niin täytyy silti myöntää, että onhan tässä parissa vuodessa tullut kasvettua ja aikuistuttua hurjasti.

Muistan kuinka innoissani olin kaksi vuotta sitten siitä, että pääsisin pois Lappeenrannasta. Samat kadut, samat naamat ja samat kuviot alkoivat olla jo niin nähtyjä. Halusin päästä isompaan kaupunkiin ja saada elämääni uusia tuulia. En ole päivääkään katunut, että lähdin rohkeasti kohti uutta ja tuntematonta. Mielestäni jokaisen tulisi tehdä se jossain kohtaa elämää, koska se jos mikä kasvattaa, kun lähdet tuntemattomassa kaupungissa rakentamaan itsellesi elämää.

Kahden vuoden aikana, jotka olen Lahdessa asunut, olen rakentanut itselleni elämän tänne. Minulla on koti, koulu, töitä sekä ystäviä täällä. Valehtelisin silti, jos väittäisin että olisin täällä täysin tyytyväinen. Huomasin viime talvena, että aloin kaipaamaan Lappeenrantaa. En niitä pieniä piirejä, vaan kaunista kaupunkia, siellä olevia ystäviä, perhettä sekä tietenkin poikaystävääni joka opiskelee talvet Lappeenrannassa. Olen myös monesti vuodattanut kyyneleitä, kun olen joutunut viikonlopun jälkeen palaamaan takaisin Lahteen. Ei sillä, että Lahdessa mitään vikaa olisi. Se ei vain tunnu niin omalta paikalta.

Vaikka alkuun rakastinkin tätä hulinaa, niin on viime aikoina alkanut ärsyttämään se, että kun asuu keskustassa, niin tuntuu, että missään muualla ei saa olla rauhassa, kuin omassa yksiössä. Joka puolella on aina ihmisiä, eikä täällä lähellä ole sellaisia lenkkipolkuja, jossa saisit lenkkeillä rauhassa. Lappeenrannassa parasta onkin se, että siellä on miljoona pakopaikkaa, jonne voi mennä istuskelemaan ja nauttimaan rauhasta. Parasta on myös se, että ihan sama mihin suuntaan kävelet, niin aina löytyy vettä jostain. Saimaa <3.

Usein saankin kysymyksiä siitä, että no, kuinka olen viihtynyt Lahdessa ja meinaanko muuttaa takaisin Lappeenrantaan opiskelujen päätyttyä. Vastaan aina, että olen viihtynyt täällä hyvin, koska olenhan minä. En vaan aio jäädä tänne pidemmäksi aikaa, kuin on pakko. En usko, että tulen kumminkaan muuttamaan takaisin Lappeenrantaankaan. Koskaanhan ei toki voi tietää mitä elämä tuo tullessaan. Lappeenrannalla on kumminkin aina erityinen paikka sydämessäni.

Koko sen ajan, kun olen asunut Lahdessa olen vihannut yhtä kysymystä. "Mistä päin sä oot?". Kun tuntemattomat ihmiset esittävät tämän kysymyksen, joudun hetken aina miettimään. Tarkoittavatko he, että mistä olen alunperin kotoisin vai missä asun tällä hetkellä? Usein päädyn vastaamaan pitkästi, että olen kotoisin Lappeenrannasta, mutta tällä hetkellä asun opiskelujeni takia Lahdessa. En nimittäin koe itseäni lahtelaiseksi, mutta en toisaalta voi sanoa itseäni lappeenrantalaiseksikaan, kun en siellä ole enää viimeiseen kahteen vuoteen asunut. Olen siis kokenut pientä identiteettikriisiä tämän takia.

Kerran jouduinkin kiusalliseen tilanteeseen, kun kauppakeskuksessa sähkön kaupittelija tuli luokseni ja aloitti keskustelun: "Moikka! Ootkos sä täältä kotoisin?". Vastasin yhtään sen enempää miettimättä että: "En ole, vaan Lappeenrannasta.". Tämä myyjä sitten tokaisi että kuinka mukavaa, kun olen käymässä Lahdessa ja että hän voi myydä minulle myös Lappeenrantaan sähköä. Hämmennyin täysin kun hän alkoi kyselemään millaisessa kämpässä asun Lappeenrannassa ja paljonko maksan sähköstä. Hetken siinä äimisteltyäni sain tokaistua, etten tarvitsisi uutta sähkösopimusta ja toivotin hyvät päivän jatkot ja pakenin äkkiä paikalta. Jälkikäteen tämä nolotilanne on naurattanut, mutta olen myös alkanut pohtimaan sitä, että pitäisikö minun muka vastata tuollaiseen kysymykseen olevani kotoisin Lahdesta. Se ei vaan tunnu niin luonnolliselta, koska koen olevani kotoisin Lappeenrannasta, mutta vaan asuvani tällä hetkellä Lahdessa.

Mitä mieltä te olette? Tarkoittaako jostain kotoisin oleminen sitä kaupunkia, missä on kasvanut ja asunut suurimman osan elämää, vai sitä, missä asuu sillä hetkellä? Olisi kiva kuulla teidän näkemyksiä tähän asiaan. :D

Huh, iso kiitos teille, jotka jaksoitte lukea tämän vuodatuksen loppuun asti. Toivottavasti saitte kiinni tästä ehkä hiukan sekavasta ajatuksen juoksusta. Tuntui kumminkin hyvältä pitkästä aikaa kirjoittaa oikein kunnolla ajatuksia ylös, joita olen käynyt päässäni läpi viime aikoina. Elämä on jännää, eikä koskaan voi tietää mihin se kuljettaa. Haluan kannustaa kumminkin teitä kaikkia ottamaan tilaisuuksista kiinni. Uskaltakaa lähteä uuteen kaupunkiin, vaikka ette tuntisikaan sieltä ketään. Vaikka kaupunki ei loppujen lopuksi tuntuisikaan täysin omalta, niin olette varmasti oppineet paljon uutta. Se voi myös avata silmiänne uudelleen vanhan kotikaupunkinne suhteen. Vaihtelu virkistää ja ainahan voi muuttaa takaisin, jos siltä tuntuu.

Täällä jatketaan hymyssä suin lappeenrantalais-lahtelaisena kohti kolmatta vuotta Lahdessa. Onneksi Lappeenranta on vain tunnin junamatkan päässä, joten siellä tulee jatkossakin vierailtua useasti. <3