SOCIAL MEDIA

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

VIIME PÄIVINÄ OLEN...


... nauttinut paljon kahvia, jotta olen selvinnyt aikaisista aamuherätyksistä.
... luukuttanut Ed Sheerania monta tuntia. Viime viikolla joka kerta, kun olen jonnekin mennyt tai tehnyt koulujuttuja tai blogia, niin Spotifysta on soinut Ed Sheeran. En tiedä, mikä siinä on, mutta kyseisen herran musiikki rauhoittaa todella paljon, auttaa keskittymään ja tuo tietynlaisen seesteisen olotilan. Haha, kokeilkaa vaikka itse.
... sairastanut jonkun vatsapöpön. Lauantai menikin oikeastaan kokonaan kärsiessä tuosta. Onneksi tänään olen taas pystynyt syömään normaalisti.

... tehnyt useita tunteja penkkariasuani. Kyllä se pian valmistuu, enää puuttuu vaan paita/yläosa. Ja pakko kehua tähän väliin, että olen supertyytyväinen kädenjälkeeni, sillä tähän mennessä olen ainakin saanut asusta juuri sellaisen, kuin mielessäni sen olen kuvitellut. Nyt täytyisi jaksaa odottaa vielä muutama viikko itse penkkareihin.
... lukenut ylppäreihin. Tällä kertaa ylppärit eivät tunnu stressaavan niin paljoa (ainakaan vielä), kuin keväällä. Lukulomalla ja kokemuksella on luultavasti vaikutuksensa siihen. 
... koukuttunut rikostutkintasarjoihin. Olen aina pitänyt niistä hurjasti, mutta viime aikoina niitä on tullut katsottua lähes joka päivä ja vielä monta jaksoa päivässä. 

... kärsinyt kovasta matkakuumeesta. Haluaisin niin kovin lähteä käymään ulkomailla, mutta tällä hetkellä se ei oikein ole mahdollista ylppäreiden ja muiden takia. Ehkä sitten ylppäreiden jälkeen. 
... nähnyt paljon outoja unia. Mulle tulee aina jaksoja, jolloin näen paljon unia ja viimeisen parin viikon aikana olen nähnyt todella paljon erilaisia unia. Unet ovat olleet todella todentuntuisia ja jollain tapaa aika outoja. Minusta unet ovat todella mielenkiintoisia ja olen joskus miettinyt, että voisin yrittää perehtyä niihin paremmin.
Tällaisia juttuja siis on mahtunut viime päiviini. Aika paljon elämä on pyörinyt koulun ympärillä. Huomenna kumminkin on luvassa viimeinen koulupäivä, mikä tuntuu jo nyt ihan superoudolta. Sen jälkeen onkin vaan koeviikko ja pian olisikin jo ensimmäisten kirjotusten aika, hui. Tsemppiä kaikille ensi viikkoon! 
keskiviikko 25. tammikuuta 2017

VINKKEJÄ VANHOJENTANSSEIHIN


Eksyin tänään koulun jälkeen katselemaan kuvia ja videoita vanhojentansseistani. Hullua, että tuostakin päivästä on kulunut pian vuosi.. Vajaan kuukauden päästä onkin uusien wanhojen aika kiskoa tanssikamat niskaan ja nauttia tuosta ihanasta päivästä. Ajattelinkin sen takia koota tällaisen pienen viime hetken vinkkipaketin, sillä itse olin ainakin ihan hermona ennen tuota päivää ja kaikki vinkit olivat enemmän kun tervetulleita. Ja jos teitä kiinnostaa käydä lukemassa mun vanhoista, niin täältä ja täältä löytyy postausta niistä. Nyt kumminkin niihin vinkkeihin!


Nuku kunnolla ja muista syödä ja juoda! Tämä nyt on aika itsestäänselvyys, mutta oikeasti todella tärkeä asia. Ennen prinsessapäivää on tärkeä käydä aikaisin nukkumaan, sillä herätys on luultavasti aikaisin ja tummilta silmän alusilta halutaan välttyä. Koko päivä on todella rankka ja on tärkeää muista juoda kunnolla vettä sekä syödä. Itse meinasin aamulla pyörtyä kampaajan tuoliin, sillä en jännitykseltäni ollut pystynyt syömään kunnollista aamupalaa.
Jos meikkaat itse itsesi (niin kuin minä tein), niin valmistele meikkipohja kunnolla. Tämä on ihan supertärkeää, jos haluaa saada meikin kestämään kauniina koko päivän jatkoihin asti. Jos et siis omista kunnon meikinpohjustusvoidetta, niin kipin kopin kaupoille kotiuttamaan sellainen.

Muista pakata laukkuun mukaan pinnejä, teippiä ja lankaa ja neula. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu, joten on tärkeää varautua hätätilanteisiin teipin ja ompelutarvikkeiden avulla. Myös kampausta voi joutua päivän mittaan korjailemaan, vaikka siinä olisi kuinka paljon lakkaa. Myös evästä kannattaa ottaa mukaan.
Kengät. Jos et ole vielä "koeajanut" tanssikenkiäsi, niin tee se nyt viimeistään, varsinkin jos kenkäsi ovat uudet. On tärkeää harjoitella tanssimaan kengät jalassa, varsinkin jos tanssit koroilla. Uusi kenkä myös muovautuu pikkuhiljaa jalkaan, joten aluksi se saattaa hieman hangata. Kävele siis vaikka kotonasi tanssikengät jalassa, jotta ne muovautuvat jalkoihisi ja ovat mahdollisimman mukavat itse pääpäivänä.


Aikatauluta päivä. On tärkeää olla selvät aikataulut tuolle päivälle, jotta turha stressi ja häsläys ei pääse pilaamaan fiilistä. Muista myös välillä hengähtää hetki ja heittää mekko hetkeksi pois tai edes löysätä nyörejä. 
Älä stressaa liikaa. Itse syyllistyin siihen, että stressasin vanhoja ihan liikaa ja näin painajaisia niistä etukäteen. Ei kannata stressata etukäteen, sillä iho menee huonoon kuntoon stressatessa, yöunet voivat jäädä lyhyiksi sekä stressi näkyy koko olemuksesta. 

Viimeisenä ja tärkeimpänä vinkkinä voin antaa sen, että nauttikaa! Nauttikaa tanssimisesta ja siitä, että saatte näyttää prinsessoilta. Hymyilkää, älkääkä olko niin totisia. Päivä menee hujahduksessa ohi ja jos käyttää päivän ainoastaan stressaamiseen ja jännittämiseen, niin ei siitä jää paljoa mitään käteen. Vaikka jalat menisi välillä vähän solmuun, niin ei sitä kukaan huomaa. Pienet kommellukset kuuluvat siihen päivään. Joten oikeasti, rentoutukaa ja nauttikaa, se on teidän päivänne! 
Siinä muutamia vinkkejä teille tuleville wanhoille. Toivottavasti niistä oli edes jollekin jotain hyötyä. Tsemppiä teille kaikille tansseihin! Ja mukavaa viikon jatkoa kaikille! xx
maanantai 23. tammikuuta 2017

KUN KAIKKI TUTTU JA TURVALLINEN KATOAA


Tänään tosiaan pyörähti meillä meidän abien viimeinen normaali kouluviikko käyntiin. Vaikka olen asiasta innoissani, niin kyllä se myös tietyllä asteella tuntuu todella oudolta ja ehkä jopa hiukan haikealta. Oudolta siksi, että olen niiiin monta vuotta istunut vaan koulun penkillä ja nyt se alkaa tulla päätökseen. Haikealta siksi, että lukion on kumminkin ollut huippuaikaa ja on outoa, kun tulevaisuudessa ei tulekaan törmäilemään koulun käytävillä enää samoihin kavereihin. Toisaalta olen myös superhelpottunut siitä, että lukio alkaa tulemaan päätökseensä. Onhan se aika rankkaakin hommaa ja toisinaan aika turhauttavaakin, sillä täytyy opiskella aineita, jotka eivät itseään kiinnostaisi yhtään.


Nyt herääkin mieleen kysymys, että mitäs sitten? Pian pitäisi olla taas istumassa kirjotuksissa. Sen lisäksi pitäisi myös olla hakemassa uuteen kouluun ja oikeasti vakavissaan miettimässä tulevaisuutta. Itse olen ainakin innoissani siitä, että pääsen opiskelemaan alaa, joka minua oikeasti kiinnostaa. Toki tiedostan myös mahdollisen välivuoden, eikä sekään ajatuksena oikeastaan ahdista. Annetaan elämän kuljettaa.


Omille muutto on myös asia, jota odotan kovasti. Haluan päästä omilleni ja itsenäistymään kunnolla. Samalla sekin kuitenkin hiukan ahdistaa. Entä jos en pärjääkään? Entä jos en viihdykään yhtään uudessa kaupungissa? Myös se, että en enää voikaan vaan soittaa ja pyytää parasta ystävääni illalla kylään juttelemaan, jos jokin asia painaa mieltä, tuntuu oudolta. On niin outoa, että jokainen lähtee vaan eri suuntiin tavoittelemaan omia unelmiaan. No, täytyy nyt vielä nauttia tästä, kun kaikki ovat vielä täällä.


Loppujen lopuksi olen kumminkin enemmän innoissani, kuin kauhuissani tulevaisuudesta. On tavallaan ihan sika siistiä päästä aloittamaan niin sanotusti tyhjältä pohjalta jossain ihan muualla. Saada uusia ihmisiä ja maisemia ympärille. Uskon nimittäin, että kaikki tulee lopulta aina kääntymään parhaiten päin, kunhan ei vaan lannistu ja luovuta. Joten ei kun hymyssä suin kohti tulevia seikkailuita!


Olisi mukava kuulla, jos siellä on muita, ketkä ovat painineet näiden samaisten ajatusten kanssa viime aikoina. Laittakaan vaan rohkeasti kommettia tulemaan. Ihanaa viikkoa kaikille! 
perjantai 20. tammikuuta 2017

KIIREITÄ, MUOTINÄYTÖSTÄ JA PENKKARIASUA


Nyt voi huokaista ja todeta helpottuneena, että onneksi on perjantai. Mun viikko on ollut yhtä juoksemista paikasta toiseen. Toisaalta on kiva, että on ollut kokoajan tekemistä, mutta on se myös aika uuvuttavaa. Onneksi nyt on kumminkin koko viikonloppu aikaa levätä, jotta jaksaa painaa vielä ensi viikon, joka sattuukin olemaan meillä abeilla viimeinen normaali kouluviikko (!!!). 


Eilinen sujahtikin koulussa ja muotinäytöksen parissa. Meidän muotisuunnittelukurssin ryhmä pääsi esittelemään luomuksiamme muotinäytökseen ja olihan se aika siisti juttu. Ei sitä joka päivä pääse kävelemään muotinäytöksessä oma design päällä. Mulla oli tosiaan tämä luomukseni päällä. Näytös sujui hyvin ja saimme ruusut vielä lopuksi.


Tänään olenkin koulun jälkeen uppoutunut kankaiden sekaan ja aloittanut vihdoin penkkariasun työstämisen. Eihän tässä ole enää, kuin vajaa kuukausi penkkareihin, joten asu pitäisi kohta puoliin saada jo valmiiksi. Sen voin paljastaa, että olen superinnoissani asustani! Arvaatteko te muuten kankaiden perusteella, mikä mä olen penkkareissa?


Tällaista kaikkea on siis mahtunut viikkooni. Nyt nappaan koirat ja suuntaan lenkille, jonka jälkeen lähdenkin ystäväni luokse viettämään iltaa. Viettäkää tekin mukava viikonloppu! <3
tiistai 17. tammikuuta 2017

COMFORT ZONE


Viime perjantaina päätin hypätä mukavuusalueen ulkopuolelle ja pukea päälleni jotain, mitä harvemmin minulla näkee. Ja ei, kyseessä ei ole mikään superouto juttu, vaan ihan niinkin arkinen asia, kuin kokomusta. Vaikka pidän mustasta, niin minun on aina puettava sen kanssa jotain muutakin väriä, sillä kokomustasta asusta tulee helposti tylsä ja ehkä jopa hieman tunkkainen. Nyt kumminkin ajattelin saada myös kokomustan toimimaan ja niimpä päädyin tähän asuun. Omasta mielestäni onnistuin aika hyvin ja viihdyin tässä asussa. Varsinkin tuo ihana Zaran nahka-mokkahame pääsi oikeuksiinsa tässä asussa. Ihan supermukavaa muutenkin, kun ulkona tarkenee taas hameissakin.


Omalta mukavuusalueelta poistuminen on usein todella palkitsevaa. Sillä tavoin voi kehitellä täydellisiä asuja tai oppia jotain uutta itsestään. Itse olen aina rakastanut omalta mukavuusalueelta poistumista ja uusien juttujen kokeilemista. Elämän parhaat kokemukset ja asiat usein löytyvät sieltä mukavuusalueen ulkopuolelta. Siksi kannattaakin aina olla avoimin mielin ja miettiä kaksi kertaa, ennen kuin kieltäytyy. Kenties se projekti, josta kieltäytyi olisikin ollut todella opettavainen kokemus ja olisit tutustunut ihmisiin, joihin et muuten tutustuisi. Älkää siis jämähtäkö sinne omalle mukavuusalueellenne, vaan olkaa rohkeita ja poistukaa sieltä. Kokeilkaa vaikka jotain uutta harrastusta. Itsekin tein niin, kun aloitin tämän blogin reilu kaksi vuotta sitten. Julkisen blogin kirjoittaminen ei todellakaan kuulunut mukavuusalueelleni, mutta päätin silti kokeilla, sillä jollain tasolla ajatus kuitenkin kutkutti ja tässä sitä ollaan. Tästä on tullut todella tärkeä ja rakas harrastus, jonka kautta olen päässyt tutustumaan ihaniin ihmisiin. Suosittelen siis mukavuusalueelta poistumista!


Hame Zara, poolopaita Gina Tricot, takki second hand, laukku Pieces, nilkkurit Andiamo, kello Marc by Marc Jacobs
Mukavaa viikon jatkoa kaikille! Käydään kaikki tällä viikolla jollain tavalla mukavuusalueidemme ulkopuolella, oli se sitten asun tai teon muodossa. 


sunnuntai 15. tammikuuta 2017

UNELMOIN...

Olen aina rakastanut unelmointia. Unelmointi on keino paeta hetkeksi vain oman pään sisään ja miettiä, mitä haluaa elämältään. Minulla on varmaan miljoona unelmaa, joista toiset ovat suurempia kuin toiset. Toiset realistisempia kuin toiset. Parasta unelmissa on kumminkin niiden tavoittelu. Jokainen askel, joka vie lähemmäs omaa unelmaansa ja jokainen saavutettu unelma tuntuvat niin hyviltä. Unelmia pitää olla, sillä ne vievät ihmisiä eteenpäin.


Niittykukkia-blogin Anna haastoi meidät starboxilaiset kirjoittamaan unelmistamme. Päätin napata haasteen vastaan, sillä en ole varmaan koskaan kunnolla avannut unelmiani täällä blogissa. Ajattelin nyt siis paljastaa teille muutaman suuren unelmani. Voin sanoa, että näitä unelmia on vielä useita lisää, mutta kaikkia en kumminkaan halua paljastaa julkisesti. 
Ensimmäisestä unelmastani olenkin kirjoittanut aikaisemminkin blogiini. Yksi suurista unelmistani jo monien vuosien ajan on ollut se, että saan tulevaisuudessa työskennellä muodin parissa. Se on vain asia, joka kiehtoo minua kovasti ja uskon, että se olisi työ jota tekisin intohimoisesti päivästä toiseen.
Haluan myös nähdä mahdollisimman paljon maailmaa ja tutustua erilaisiin kulttuureihin. Matkustelu on asia, josta nautin myös kovasti ja maailma on täynnä paikkoja, joissa haluaisin joskus päästä käymään. Unelmoinkin siitä, että pääsisin elämäni aikana käymään mahdollisimman monessa paikassa.
Rakastan sisustamista ja unelmoin siitä, että jonain päivänä voisin asua unelmieni asunnossa. Unelmieni asunto on avara, valoisa ja sijaitsee jossain suuressa kaupungissa. Sieltä löytyy myös tietenkin vaatehuone sekä ompelu-/työhuone. Ja tottakai sieltä löytyisi myös pieni pörröinen hännän heiluttaja. 

Onnellinen elämä on varmaan useiden ihmisten unelmissa, niin myös minunkin. Loppujen lopuksi ihan sama, miltä elämäni joskus tulevaisuudessa näyttää, toivon vaan, että olen onnellinen. Onnellisuus on kumminkin asia, mitä ei voi korvata millään muulla.
Unelmoin myös siitä, että saan pitää lähimmäiseni ympärilläni mahdollisimman pitkään. Toivon, että parhaat ystäväni pysyvät aina tukenani ja joskus kiikkustuolissa voimme sitten yhdessä miettiä nuoruusvuosiamme hymyssä suin. 
Ja tottakai unelmoin myös siitä täydellisestä vaatekaapista. Tätä unelmaa kohti menen kokoajan pikkuhiljaa ja jokaisen uuden hankinnan, vaatekaapin siivoamisen ja vaatteista luopumisen jälkeen olen aina hitusen tyytyväisempi taas vaatekaappiini. Unelmoin siitä, että jonain päivänä voin katsoa vaatteitani ja todeta, että olen vaatekaappini täysin tyytyväinen, eikä tarvitsisi enää ikinä kärsiä asukriiseistä. 
Siinä nyt muutamia unelmiani. Unelmat ovat mielestäni todella mielenkiintoisia, joten olisi todella mukava kuulla teidän unelmista myös. Joten, mistä te unelmoitte? 
torstai 12. tammikuuta 2017

BLUE VELVET DRESS


Hupsista.. Lupasin jo aikoja sitten, että kirjoittelisin postausta samettimekosta, jonka tein. Käytiinkin jo aikoja sitten ottamassa kuvat, mutta ne eivät onnistuneet yhtään sellain, kuin olisin halunnut. Mulla ei kumminkaan ollut tälle päivälle muutakaan postausta, joten ajattelin että antaa olla ja julkaisen nämä kuvat. Näkeehän niistä kumminkin vähän millaisen mekon siis tein. Ja eikö se mene niin, että parempi myöhään, kuin ei milloinkaan?


Tein siis sinisestä sametista naruolkainmekon. En halunnut tehdä siitä täysin tyköistuvaa, vaan tein hiukan rennomman mallin, jonka molemmilta sivuilta löytyy halkiot. Mekko on supermukava päällä ja yhden kerran olen myös käynyt juhlimassa mekko päällä ja hyvin ajoi asiansa ja sai vielä kehujakin. Tein tietenkin myös samasta kankaasta vielä mekkoon sopivan chocker-kaulakorun. Itse olen tyytyväinen lopputulokseen ja itseasiassa kävin ostamassa myös lisää samaa kangasta, mutta eri värissä, joten katsotaan mitä saan siitä aikaiseksi...


Pidempää postausta en tänään ehdi kirjoitella, sillä kohta täytyy mennä jo unten maille, jotta selviän vielä huomisesta kouluaamusta. Huomenna onneksi alkaakin viikonloppu. Yritän viikonlopun aikana saada kuvailtua muutama postaus, mitkä mun on jo pidemmän aikaa pitänyt tehdä. Jos saisin vähän parempia kuvia aikaa, kuin tämän postauksen kuvat. Sisäinen perfektionistini hiukan itkee näiden kuvien takia, mutta menkööt nyt. Hyvää yötä kaikille ja mukavaa viikonloppua jo hiukan etukäteen! 
tiistai 10. tammikuuta 2017

VIIMEISIMMÄT PUHELINKUVAT

Viimeisimmästä kännykkäpostauksesta onkin taas jo vierähtänyt tovi, joten nyt olisi taas päivityksen aika. Taas vaihteeksi kännykän muistiin on kertynyt kasa kuvia, joita en täällä blogin puolella ole edes julkaissut. Eiköhän mennä siis kuviin!


Tänä talvena on saatu nauttia toinen toistaan kauniimmista auringonlaskuista, joista on aina välillä tullut napattua kuvia. Tämä kuva ei ole kovin onnistunut noiden tehtaan savujen takia ja myöhästyinkin tämän kuvan takia bussista... Arvatkaa ärsyttikö? :D


1. Minun suunnittelema jouluaiheinen mekko näyteikkunassa! Yläosa on tosiaan paperisista lumihiutaleista ja alaosassa kulkee kauniit jouluvalot, jotka eivät kyllä oikein kuvassa näy. 
2. Pakolliset peiliselfiet koulussa.
3. Olimme lähdössä viettämään tyttöjen iltaa ennen joulua ja päätin kokeilla vähän uudenlaista meikkiä, josta tuli mielestäni todella kiva. Olihan se siis pakko ikuistaa selfiellä.
4. Piparkakkulatella parhaan ystävän kanssa.


1. Tyttöjen iltaa ihanien tyttöjen kanssa. Löysin tuon mekon H&M:n alerekistä ja alun epäröinnin jälkeen päätin ostaa sen. Onneksi, sillä olen ihan rakastunut siihen!
2. Olen käynyt jo muutamia kertoja tänä talvella ulkojäillä ja oi vitsit, kuinka tykkään siitä! Muutenkin tykkään talviurheilusta ja joku päivä pitäisi saada myös aikaiseksi lähteä laskettelemaan.
3. Joulupyhinä täytyi välillä syödä myös vähän jotain kevyempää... Joku muukin taisi vähän himoita mun salaattia, haha.
4. Vaikka oli niin kylmä, että poskiin sattui, niin silti hymyilytti.


1. Uuden vuoden asua. Tuo haalari oli muuten täydellinen valinta tuolle illalle, sillä jalat eivät palelleet ulkona raketteja ampuessa ja baarissakin pystyi huoletta tanssimaan.
2. Uuden vuoden iltamme alkoi tietenkin skumpalla ja vielä pinkillä sellaisella!
3. Matkalla valokuvaamaan.
4. Tältä mun illat yleensä näyttävät. Lasillinen smoothieta ja blogijuttujen kimppuun, en valita!
Siinä olisi taas viimeaikaiset puhelin räpsyt. Muistakaahan seurata mua Instagramissa (@emmavaltonenn) ja Snapchatissa (@emmavaltonen), niin pääsette näkemään useammin mun kuulumisia ja tekemisiä! 

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

INSPIRAATIOTA VUODEN ALKUUN

Huomenna onkin taas paluu arkeen ja vielä kolmeksi viikoksi koulunpenkille. Sen "kunniaksi" ajattelin koota vuoden ensimmäisen inspiraatiopostauksen. Itselläni ainakin tuntuu olevan tällä hetkellä inspiraatio hukassa, luultavasti johtuen lomalla laiskottelusta. Pinterestiä selatessa rupesin kumminkin taas inspiroitumaan ja kokosinkin kollaasin mua jollain tavalla inspiroivista kuvista. Ehkä ne inspiroisivat myös teitä. Jos yhdellä sanalla täytyisi kuvata asioita, jotka inspiroivat tällä hetkellä, olisi se minimaalisuus. Minimaalisuus kiehtoo niin pukeutumisessa, meikkaamisessa kuin pukeutumisessakin. 
Nyt en kumminkaan enempää tarinoi, vaan annetaan kuvien inspiroida. Inspiroivaa tulevaa viikkoa kaikille! <3
perjantai 6. tammikuuta 2017

EROON NEGATIIVISUUDESTA


Nykypäivänä negatiivisuus tuntuu olevan muodissa. Keskustelupalstat täyttyvät negatiivisista viesteistä ja täydessä kaupassa ihmiset tuuppivat toisiaan ja nyrpistelevät neniään. Valitetaan siitä, kun kokoajan on pimeää ja sataa vettä, mutta kun pakkanen paukkuu ja aurinko paistaa niin on sekin ihan yhtä syvältä, sillä kukapa nyt haluaisi paleltua. Miksi? Negatiivisuus ei pue ketään, eikä sillä saavuta mitään. Entä jos nautittaisiinkin siitä, että aurinko kerrankin paistaa? Entä jos nautittaisiinkin siitä, että ulkona pakkasen paukkuessa voimmekin kääriytyä sisällä lämpöiseen vilttiin ja nauttia lämmöstä? 


Toki kaikilla on toisinaan huonoja päiviä ja itsekin syyllistyn aina välillä valittamiseen. Voisimme kuitenkin jokainen miettiä omia asenteitamme ja sanomisiamme. Onko kaikesta pakko aina tehdä niin negatiivista vai voisiko asioista nähdä myös sen positiivisen ja valoisan puolen? Negatiivisella asenteella ei kumminkaan kovin pitkälle tule elämässä pääsemään. Kukaan ei jaksa ihmistä, joka haluaa vaan valittaa päivästä toiseen. Negatiivisuudella onnistuu vaan pilaamaan oman päivänsä ja siinä samalla muidenkin. Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin mitä jos oltaisiin vaan hiljaa?


Mitä jos tehtäisiin vuodesta 2017 positiivisempi? Mitä jos jokainen keskittyisimme jakamaan mielummin positiivisuutta ympärillemme? Negatiivisuudesta pääsee joko muuttamalla omia asenteita tai sitten valittamisen sijan muuttaakin koko tilanteen. Vaihdetaan negatiiviset keskustelut positiivisempiin ja nenän nyrpistelyt hymyihin. Rakastetaan ja arvostetaan toistemme lisäksi myös itseämme. Voin luvata, että positiivisuus palkitsee. Olemalla positiivinen huomaa, kuinka siistiä elämä on. Jokainen päivä on uusi tilaisuus säihkyä ja tehdä jotain mistä nauttii. Luultavasti myös ympärillä olevat ihmiset arvostavat positiivisuutta, sillä itse ainakin viihdyn paljon paremmin positiivisten ihmisten seurassa. Näin pystyy myös luomaan lujia ihmissuhteita, jotka seisovat tukena myös niinä huonoina ja negatiivisina päivinä. Olkaa positiivisia, siinä ei menetä mitään!


Joten eiköhän lähdetä nauttimaan viikonlopusta. Nautitaan upeasta talvisesta säästä vaikka sitten sisällä peiton sisällä. Nautitaan viimeisistä lomapäivistä ja jaetaan positiivisuutta ympärillemme niillä pienillä teoilla ja sanoilla. Ihanaa viikonloppua siis kaikille! <3
keskiviikko 4. tammikuuta 2017

VUOSIKATSAUS 2016 OSA 3

Vaikka vuosi on jo vaihtunut, niin on aika palata vielä hetkeksi viime vuoteen viimeisen vuosikatsauksen merkeissä. Toivottavasti olette tykänneet näistä. Itse ainakin olen tykännyt tehdä näitä ja samalla muistella mennyttä vuotta. Huomasin myös samalla kuinka paljon olen kehittynyt bloggaajana taas vuoden sisällä. Nyt kumminkin vuosikatsauksen kolmannen ja samalla viimeisen osan pariin!


SYYSKUU
Syyskuu alkoi mukavissa merkeissä ja olin superinspiroitunut syysmuodista. Syyskuussa söin myös todella terveellisesti ja urheilin aktiivisesti. Kuun loppua kohden aloin kumminkin stressaantumaan kovasti, sillä ensimmäiset ylioppilaskirjoitukseni olivat edessä syyskuun viimeisenä päivänä. Samoihin aikoihin kanini sairastui myös pahasti ja stressasin myös sen puolesta. Syyskuun viimeinen viikko olikin koko vuoteni rankinta aikaa. Koeviikko oli käynnissä parhaillaan ja niistä kokeista täytyi suoriutua. Itkin vaan päivät ja illat stressin ja kanini takia. Tuota aikaa en kyllä kaipaa yhtään...

LOKAKUU
Syyskuun vaihtuessa lokakuulle kanini nukkui myös sylissäni pois. En koskaan olisi uskonut, kuinka iso suru yhden kanin poismenosta seurasi. Huomasin kuitenkin surun keskellä, kuinka paljon ympärilläni on ihmisiä, jotka välittävät minusta ja se lämmitti mieltäni. Onneksi lokakuulle mahtui myös kivoja juttuja, joten ei ollut aikaa jäädä vaan peiton alle murehtimaan. Syyslomalla suuntasimme parhaan ystäväni kanssa Helsinkiin ja I love me -messuille. Tuo viikonloppumme Helsingissä oli täynnä tekemistä ja vietimme huippuhauskan loman siellä.


MARRASKUU
Marraskuu alkoi sairastelulla, josta en ole vieläkään täysin toipunut. Se ei kuitenkaan menoa hidastanut. Marraskuussa pääsimme kuvailemaan jo lumisiin maisemiin ja aloitin myös joulufiilistelyn. Marraskuulle mahtui myös kivoja tapahtumia, kuten Ecouture-muotinäytös sekä bloggaajatapaaminen Mikkelissä. Kivasta tekemisestä ei siis ollut puutetta.

JOULUKUU
Joulukuun kohokohta on ehdottomasti joka vuosi joulu. Muutenkin kuukausi oli todella kiva ja lämmin. Juhlimme Suomen itsenäistymistä, joulua ja uutta vuotta, joten juhlia ainakin oli. Ansaittu joululoma alkoi myös vihdoin, jolloin oli aika vihdoin jättää kaikki syksyn stressi taakseen ja vaan nauttia. Puolet joulukuun postauksista varmaan liittyivät jollain tavalla jouluun, mutta minkäs teet, kun täällä ruudun toisella puolella kirjoittelee tällainen jouluhöperö. Uusi vuosi sujahti ystävien kanssa ja oli aika jättää vuosi 2016 taakse.
Nyt siis vuosi 2016 on taputeltu loppuun asti ja on aika kääntää katseet kunnolla tulevaan. Ihanaa viikon jatkoa kaikille! 
maanantai 2. tammikuuta 2017

NEW YEAR, NEW ME?


Uusi vuosi ja uudet kujeet ovat täällä! Toivottavasti teidänkin vuosi vaihtui mukavissa merkeissä. Niin kuin jo edellisessä postauksessa kirjoitin, niin en tee mitään uuden vuoden lupauksia. Sen sijaan olen asettanut itselleni tavoitteita, joista osaa ajattelin nyt hiukan raottaa. Tänä vuonna aion tehdä asioita, joista nautin. Aion tavoitella kunnolla unelmiani ja tehdä töitä niiden eteen. Aion myös panostaa tähän blogiin kunnolla, sillä tämä on asia, josta nautin todella paljon. Rakastan muotia, valokuvaamista ja kirjoittamista, mikä siis olisikaan parempi tapa yhdistää nämä kolme asiaa, kuin tämä blogi. Aion myös tehdä parhaani kevään ylioppilaskirjoituksissa ja saada lakin päähän.


Joulun herkutteluiden jälkeen aion myös palata normaaliin terveelliseen ruokavaliooni. Suklaat ja muut herkut saavat siis nyt jäädä taas sivuun, mutta kokonaan niistä en aio luopua, sillä välillä täytyy itseään hemmotella. Ja kunhan paranen tästä pitkittyneestä flunssasta, niin rupean taas urheilemaan säännöllisesti. Mitään uusi vuosi, uusi minä -juttuja en siis harrasta, eikä niissä oikeastaan ole mielestäni mitään järkeä. Ennemminkin haluan panostaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja siihen, että tästä vuodesta tulisi parempi, kuin edellisestä. Positiivisella elämänasenteella pääsee jo pitkälle!


Uuden vuoden kunniaksi tuli testattua myös jotain uutta. Olin ala-asteella kunnon hupparityttö, kun taas myöhemmin vannoin itselleni, etten koskaan käyttäisi huppareita enää muualla, kun urheillessa tai kotona. Sain kuitenkin joululahjaksi tämän supersuloisen vaaleanpunaisen hupparin ja rupesin miettimään, että miksei tuota muka voisi käyttää julkisesti. Päätinkin testata ja yhdistin sen tuohon karvatakkiin, luottosaappaisiini ja näyttäviin korviksiin. Hiukset kiinnitin vaan rennosti ponnarille. Mun mielestä kokonaisuudesta tuli oikeasti tosi kiva. En vieläkään sano, että hupparit olisi se minun juttu, mutta yhdistelemällä sain siitä ainakin ihan omannäköiseni. Ja onhan tuo aika lämmin ja mukava kokonaisuus. Vai mitä te tykkäätte?


Huppari & farkut Bik Bok, korvakorut & nahkahanskat H&M, takki second hand, saappaat Vagabond
Sellaisia uuden vuoden juttuja siis täällä. Oletteko te asettaneet itsellenne mitään tavoitteita tälle vuodelle? Unohtumatonta vuoden alkua kaikille! <3